Hunajata, hunajata
Mehiläiset ovat luovuttaneet suurella työllä talveksi keräämänsä hunajan meidän käyttöön ja selvisin vain yhdellä pistolla
Eli teimmekö ryöstöretken? Ei juurikaan; toki jätimme pesään vielä sopivasti hunajaa ja siitepölyä talvievääksi. Tilalle annamme 67% sokerilientä, jota juuri nyt kantavat pesän uumeniin. Sokeri auttaa mehiläisiä selviämään paremmin talvesta kuin hunaja! Miten muka? Sokeri ei kiteydy kuten moni hunaja, jolloin saavat helpommin hiilihydraattinsa käyttöön. Lisäksi kevään puhdistuslentoon ei ole yhtä kovia paineita kun sokeri ei kerrytä yhtä paljon tyhjennettävää kuin hunaja.
Minkälaatuinen oli hunajasato?
Hunajaa tuli neljästä pesästä yhteensä n. 120 kg – viime vuonna vain 85 kg. Maku on mielestäni aivan loistava ja samaa ovat raportoineet ensimmäiset asiakkaat. Hunajan pieniä siitepölymääriä tutkimalla saisi selville myös lajit, mutta “koulutettu” arvakseni on, että horsma on ollut pääroolissa – sitä kun on todella paljon ympäristössä ja se on yksi parhaista. Horsman mesi on pääosin hedelmäsokeria ja se pitää hunajan juoksevana pitkään. Arvaukseni on, että tämän vuoden hunaja kiteytyy vasta talvella. Viime vuonna lähellä oli apilapelto ja sieltä tulee kiteytymistä nopeuttavaa rypälesokeria.
Miten hunaja säilyy?
Suomessa säilytysajaksi on määritelty 2 vuotta, vaikka se tuskin koskaan pilaantuu. Meidän hunajaa on tänä vuonna vaivattu kunnolla, jolloin jos se kiteytyy, siitä tulee pehmeää pienikiteistä. Jos pakastat hunajan, se säilyy juoksevana vaikka kuinka pitkään. Ja aina voit tarvittaessa lämmittää sen 40°C:ksi, jolloin entsyymit säilyy ja se muuttuu uudestaan juoksevaksi. Älä kuitenkaan anna lämpötilan nousta missään vaiheessa yli 50°C. En suosita jääkaappia vaan 13-16°C on optimisäilytyslämpötila – toki huoneenlämpökin on ok.
Terveysvaikutukset?
En lähtisi pitämään hunajaa terveystuotteena. Se on sokeria makeampaa, jolloin sitä voi kulua vähemmän. Sitä käytetään ihon- ja ja haavojenhoidossa. Voi helpottaa myös yskää. Toki hunajassa on yli 200 eri ainetta melko pieninä pitoisuuksina. Syö mieluummin hunajaa kuin sokeria.
YLE kylässä
17.8.20
Yle kävi jo toisen kerran kesän aikana jututtamassa meitä.
https://yle.fi/uutiset/3-11481027
Vuoden 2020 mansikkakausi on ohi, mutta hernekausi alkoi
30.7.20
?Luomusilpoydinherne Onward on kypsynyt – nyt herkuttelemaan kesän parhaalla vihreällä – makeita ovat! Saatavilla perjantaista 31.7. lähtien. Kilo eli n. 2 litraa maksaa 9€. 10 kg laatikko eli n. 20 litraa lähtee herkuttelijan mukaani 70€:lla.
?Mikä ihmeen silpoydin? Herneitä on moneen lähtöön eli karkea jaottelu:
1. Peltoherneet (usein rehuherneitä)
2. Tarhaherneet
2.1 Silpoherne (hernekeittoherne)
2.2 Silpoydinherne (syömäherne, pakasteherne, yleensä vain herneet syödään)
2.3 Sokeriherne (syödään palkoineen kun herneet ovat vielä lituskaisia)
2.4.Taittoherne (voi syödä palkoineen kuten sokeriherneen)
2.5 Taittoydinherne (voi syödä palkoineen)
Palkoineen syötävissä herneissä ei ole kalvoa palon sisäpinnalla haittaamassa syömistä ja ne syödään yleensä kun herne on vielä pienehkö. Isona tulevat puumaiseksi.
Me suosimme vanhaa lajiketta Onward tai Early Onward puhtaasti herneiden maun perusteella. Herne pysyy mehevänä ja makeana myös kasvaessaan suureksi.
?MIten luomuherne eroaa tavallisesta?
Siemenherneet ovat peittaamattomia ja ne kasvatetaan luomukelpoisessa pellossa. Jotta vältetään hernekääriäisen tuhoja, hernettä ei kylvetä samaan peltoon peräkkäisinä vuosina. Ei käytetä mitään torjunta-aineita. Säillä on myös merkitystä tuohlaisten osalta. Tämän kesän sateet näyttävät suojanneen herneitä sillä emme ole vielä löytäneet yhdestäkään palosta sinne kuulumatonta elämää – toivottavasti jatkuu samanlaisena.
?Herneiden muu tehtävä?
Herneet ottavat juurinystyröillään typpeä ilmasta ja sitovat sitä maahan. Herneen lisäksi samalla pellolla kasvaa kauraa, joihin herneet voivat kiinniittyä ja pysyä paremmin pystyssä. Kauden lopussa murskaamme hernekasvustot ja kauran maahan viherlannoitteksi. Myös kaura parantaa maan kasvuolosuhteita tulevia marjaistutuksia varten.
?Herneen terveysvaikutukset?
Herne sopii kaikille. Niissä on paljon hyvää proteiinia, mutta vähän kaloreita. Myös kuitua on runsaasti, mikä auttaa alentamaan kolestrolia. Pienikin määrä herneitä saa aikaan kylläisen olon ja auttaa painonhallinnassa.
Herneet ovat maultaan makeita, mutta sopivat silti hyvin myös diabeetikoille, koska herneen hiilihydraatit nostavat veren sokeritasoa hitaasti.
Ei sovi myöskään unohtaa herneen vitamiineja eli runsaasti C, B1, B2, B9 vitamiineja, rautaa ja kohtuullisesti A, E ja K-vitamiineja, sinkkiä, kuparia, kaliumia ja magnesiumia.
Herneen antioksidantit ovat hyödyllisiä erityisesti vatsalle ja iholle. Herneen polyfenoli estää vatsan syöpiä ja tuhoaa vatsan haitallisia bakteereita. Alfa-karoteeni ja katekiini estävät ihon vanhenemista.
Luomumehu – täyttä mansikkaa!
13.7.20
Kylmäpuristettu luomumansikkamehu tuli taas myyntiin. Marjan puristuksen hoitaa maineikas Mäntsälän mehustamo.
3 ltr hanapakkaukseen menee runsas 3,5 kg tuoretta luomumansikkaa. Pektiini hajoitetaan luomuentsyymillä. Mehuun ei lisätä edes sokeria.
Itse sekoitan 1/3 – 1/2 mehua ja päälle Hartwallin Vichyä – hyvää on!
Mehu säilyy myös huoneenlämmössä vuoden ja avattunakin jääkaapissa ainakin 10 päivää.
3 ltr hanapakkauksen hinta on 30€.
Haskap status?
Meidän on pantava jäitä hattuun haskapin kanssa… Pensaamme ovat vielä liian nuoria tuottamaan laadukasta marjaa. Vasta 2021-2022 tulee riittävän laadukasta. Nyt marjan koko on jäänyt 1 cm luokkaan kun se on myöhemmin 3 cm pitkää; jotkut 5 cm.
Myös poiminta nuorista pensaista oli haaste. Vanhemmista pensaista marja irtoaa helposti ja pysyy kuivana. Pienestä koostaan huolimatta maku on vastaava kuin suuressa. Meidän Rebeccan maku on nykymarjalle tyypilllinen ja Sweet Purple omansa/erilainen. Maistelin juuri täyskasvuisten pensaiden lajikkeita Nimfa, Honeybee, Vostorg, Aurora, Borealis Beast, Borealis Beauty, Borealis Blizzard, Gordost ja Indigo Gem. Kaikki nämä nykylajikkeet ovat hyviä verrattuna siihen mitä vielä muutama vuosi sitten oli saatavana, jolloin olivat happamia – nyt Brix-arvot (makeus) luokkaa 15-17 eli hyvä.
Uudet lajikkeemme
Varsinkin kanadalaiset lajikkeet on kehitetty ammattiviljelijöille, jolloin poiminta on helppoa (marjat kypsyvät samaan aikaan ja ovat pystykasvuisia) ja ovat maukkaita. Saimme niitä vihdoin kasvatukseen eli koko Borealis sarja ja Aurora. Meillä on jo venäläisiä hyviä lajikkeita Nimfa ja Vostorg, mutta ne kasvavat liian leveiksi, mutta marjat ovat todella suuria – makutestissä suurin Vostorg oli 56 mm pitkä. Meidän Rebecca kasvaa lamona eli sitä emme jatkossa suosi poimintavaikeuksien vuoksi. Suomesta saa tällä hetkellä ja jatkossa n. 30 lajiketta. Lisäksi haskapin kehitystyö on jatkuvaa ja uusia tulee, koska marjan potentiaali nähdään erittäin suurena.
Puutarhoihin haskapia on myyty jo pitkään ja kun marjan ammattiviljely on vihdoin sallittua, marja löytää paikkansa myös EU:ssa laajaan käyttöön.
Viljely omaan käyttöön?
Jos viljelet itse muutamaa tainta puutarhassasi muista, että se on ristipölyttyvä ja on hyvä olla kolmea lajiketta, jotka kukkivat samaan aikaan. Puutarhan pitäisi tietää sopivat parit. Jos haluat oikein makean lajikkeen, ota Jugana (Brix 19).
Mitä teemme pienelle 2020 sadollemme?
Käytämme niitä pääosin tuotetesteihin ja toki myymme pieniä määriä niille, joille pieni hieman vuotava marja ei ole ongelma – suuret antioksidanttimäärät ovat kuitenkin tallella ja mausta pääsee jyvälle. Täyskasvuisten pensaiden marjat säilyvät poimittuna kunnossa jääkaapissa jopa 2 viikkoa – siihenkin auttaa/vaikuttaa antioksidantit.
The Eagle has landed!
7.7.20
HASKAP eli hunajamarja on antanut ensimmäisen pienen satonsa. Tästä alkaa pitkä seikkailu Haskapin myötä. Edessä on paljon työtä oikeiden lajikkeiden löytämisieksi Suomeen, oikeat kasvuolosuhteet, oikeat poimintamenetelmät, oikeat säilytystavat ja oikeat jatkojalostustuotteet.
Useampi uusi Haskap-viljelijä on ottanut yhteyttä ja toivon, että yhdessä löydämme ratkaisut kaikkiin haasteisiin.
Kepilän Tila tuo aluksi koe-erän 250g rasioissa (5€), jolloin mahdollisimman moni pääsee tutustumaan erittäin korkean antioksidanttipitoisuuden marjaan. Kaikki marjat ovat terveellisiä, mutta Haskap lienee kingi.
Ensimmäiseksi kypsyy Rebecca lajike ja pian perässä seuraa Sweet Purple. Meidän Nimfa ja Vostorg antavat vielä odottaa vuoteen 2021 ennen kuin tuottavat ensimarjat. Uusia lajikkeita istutetaan keväällä 2021- erityisesti Kandadassa on kehitetty maukkaita ja helposti poimittavia lajikkeita. Haskapin makurepertuaari on hyvin laaja. Meillä on n. 2700 Haskap-pensasta ja toivomme, että pystymme lisäämään vielä ainakin 10.000 pensasta taimien saatavuudesta riippuen. Yksi pensas tuottaa täysikasvuisena 4-5 kg marjaa – jotkut lajikkeet kuten Rebecca jopa 10 kg.
Meidän Rebecca ensimarjat ovat maultaan melko mietoja ja mustuttavat lähinnä mustikkaa. Brix-arvot eli sokeriarvot ovat luokka 11, mutta nousevat kun marjat saavat lopullisen kypsyyden, jolloin marjan maltokin on tummaa. Sweet Purple on hieman Rebeccaa makeampi ja pienempi – kypsynee viikon parin sisällä sekin.
Marjarasiat tulevat aluksi (10.7.20 alkaen) tilamyyntiin ja poimintamenetelmien kehittyessä myös joihinkin kauppoihin.
Satotilanne
22.6.2020
Hyvää kannattaa odottaa, vaikka mansikkasato viivästyykin parilla viikolla viime vuoteen verrattuna. Saamme joitain 500g rasioita tilamyyntiin ke 24.6. alkaen, mutta 5 kg laatikot ja isommat erät antavat odottaa itseään tovin.
Myös haskapin marjat alkavat saada sinisen sävyjä, mutta niitä poimitaan vasta kun myös sisus on tumma.
Haskap tulee
17.6.2020
Haskap eli hunajamarja on saanut mukavasti näkyvyyttä ja se on hyvä asia, koska on suotavaa, että todella ravitseva marja löytää tiensä myös suomalaisten käyttöön.
Yle kävi tekemässä haastattelun tilallamme lähinnä haskapista vaikka ajoitus on hieman aikaista, koska ammattiviljelijöiltä marjaa alkaa saamaan enemmän vasta 2021-2022 alkaen.
https://yle.fi/uutiset/3-11363865
Omat pensaamme tuottavat hieman jo vuonna 2020, jolloin saanemme maistiaisia myyntiin. Koska haskapin luomutaimia ei ole saatavila, käytimme tavanomaisia. Tästä seuraa se, että vasta 2021 saamme 2018 istutetuille marjapensaille luomustatuksen.
Kesän makuja
17.6.2020
Mansikat kypsyvät vauhdilla. Olemme koemaistaneet ensimmäisiä ja maku näyttää edelleen olevan tallella.
Saamme jakeluun lajikkeet: Polka, Lumotar, Valotar ja Bounty. On liian aikaista sanoa, mikä mansikkalajike on tämän vuoden kingi maun osalta. Sää on erittäin suuri tekijä maun muodostumisessa – optimi on 10°C yöllä ja 18-20°C päivällä.
Mittaamme makua päivittäin refraktometrilla (Brix eli sokeriaineet) sekä Atagon Brix/Happoaine mittarilla kun haluamme selvittää Brix/Happo suhteen. Happo ei tarkoita pH-arvoa vaan happomakuaineita. Tasapainoinen marja sisältää oikeassa suhteessa molempia.
Kesän ensimmäiset makumittaukset antoivat Lumotarelle arvot 15-16 ja Polkalle uskomattoman 17,5 – tosin mittauksessa oli vain yksi Polka mansikka. Bounty ja Valotar ei ole vielä tuottanut kypsää marjaa.
Vertailemme aina välillä kaupasta ostettuihin marjoihin. Tällä kertaa kaupasta ostetut antoivat seuraavat tulokset:
Sonsation, ostettu Espoossa 7,5.
Kirkkonummella kasvatettu, laji tuntematon, pieni marja. 9,5.
Luomuvadelma, mikä oli kasvatettu turpeessa ja sammalessa 5.
Viime kesänä mittasimme Heinolasta ostetun tunnelissa kasvatetun Murano mansikan: 8.
Yleisesti voi todeta, että syöntimarjaksi myytävän mansikan ja vadelman Brix tulisi olla vähintään 10-11, jotta niissä olisi edes jotain makua. Alle tuon arvon olevat marjat tulisi ohjata hillo ja mehukäyttöön, jolloin lisäsokeri tuo edes jotain makua.
Kepilän Tila Oy
23.4.2020
Marjatila on yhtiöitetty ja samalla myös Y-tunnus on vaihtunut: 3108465-7. Muutoin toiminta jatkuu entsellään.