Miksi luomua?
Luomutuotannossa ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita eikä kemianteollisuuden tuottamia keinolannoitteita. Homeentorjunta-aineiden puuttumattomuus on erittäin merkittävää luomutuotannossa. Erityisesti mansikka on herkkä perinteisen viljelyn jäämille. Pienetkin jäämät voivat olla syy ruoka-allergioille.
Luomumarjojen tuottaminen on selkeästi työläämpää ja riskialttiimpaa kuin perinteisten. Rikkaruoho-, tauti- ja tuholaistorjunnan keinot on rajallisia ja tarkasti säädeltyjä.
Kun kaikki onnistuu luomussa, marjoissa on hyvä oikea maku, ei torjunta-aineiden jäämiä ja ympäristö kiittää.
Rikkaruohot
Perinteisessä viljelyssä glyfosaatti eli RoundUp on merkittävässä roolissa rikkaruohojen torjunnassa, mutta kiellettyä luomussa. Luomutuotannossa pääasiallisin keino on maan muokkaus tavallista useammin. Katkaisemme rikkaruohojen juuret kultivaattorilla ja jätämme ne maan pinnalle kuivumaan. Välillä myös kynnämme ja sen jälkeen äestämme viikon välein jotta juuret saadaan pintaan kuivumaan.
Lannoitus
Peltomme ovat olleet luomukäytössä vuodesta 2000 lähtien ja lannoitteena on käytetty oman tilan karjalantaa. Tilalla ei pidetä enää eläimiä, mutta omaa lietelantaa on vielä jäljellä useaksi vuodeksi.
Esikasvina olevat kaura, herne, virnat, apilat, ym on murskattu maahan viherlannoitteeksi ja ne tuovat maahan mm. typpeä.
Peltomme ravinnetilanne on erittäin hyvä marjatuotantoon. Maan tarvitsemia kastematoja, hyödyllisiä kuoriaisia ja sienirihmastoja on runsaasti. Perinteisen tuotannon keinolannoitteet happamoittavat maata ja samalla tuhoavat nämä maan luontaiset parantajat ja kestää vuosia ennen kuin maa tervehtyy perinteisen viljelyn jäljiltä ja pienet maanparannusauttajat palaavat. Luomumullan ph pysyy luonnostaan hyvänä.
EU on kesällä 2017 määrännyt, että luomutuotannossa kasvien on oltava maakosketuksessa. Aiemmin sallittiin luomutuotanto myös kasvukaukaloissa, joissa käytettiin mullan sijaan useimmiten kookosrouhetta – tämä menetelmä poistuu vähitellen ja jää vain perinteisen ja tehotuotannon käyttöön.
Tautien torjunta
Homeen torjuntaan käytämme luonnomukaista Prestop sienijauhetta, jota mehiläiset ja kimalaiset leivittävät pesien suulle ripotellusta pulverista. Samalla hyönteiset suorittavat pölytyksen, mikä takaa hyvän sadon ja ennen kaikkea hyönteiset saavat aikaan laadukkaat marjat.
Hometta torjutaan myös sillä, että istutamme vain 15.000 tainta/ha kun tavanomainen määrä on 25.000 ja on jotkut istuttaneet jopa 55.000 tainta/ha. Kun taimet ovat harvemmassa tautiriski vähenee, mutta toki samalla hehtaarisato pienenee.
Aivan keskeinen menetelmä on vuoroviljely. Mansikkaa kasvatetaan yleensä 4-5 vuotta ja sen jälkeen lohkolle istutetaan kolmeksi vuodeksi maata taudeista puhdistavia välikasveja kuten ruis, kaura, sinappi ja virnat.
Tuholaistorjunta
Luonnonmukaisia tuholaistorjunta-aineita on hyvin vähän ja tästä syystä muut menetelmät ovat oleellisia. Petopunkit ovat hyvä vaikkakin melko kallis tapa torjua tuhohyönteisiä. Myyrien torjuntaa varten olemme laittaneet peltojen läheisyyteen tuulihaukan pesiä ja samalla autamme myös tämän lintulajin säilymistä.